Lainan korko - näin ymmärrät ja vertaat korkoja oikein

Sivu päivitetty viimeksi: 9.8.2026

Korko on lainan hinta. Se ilmoitetaan prosenttina lainasummasta vuositasolla ja on tärkein yksittäinen tekijä, joka määrittää lainan kokonaiskustannuksen. Korkoon vaikuttavat sekä yleinen korkotaso että hakijan oma taloustilanne, ja siksi sama laina voi maksaa eri hakijoille hyvin eri verran.

Nimelliskorko ja todellinen vuosikorko

Nimelliskorko on pelkkä korko ilman muita kuluja - se kertoo, kuinka monta prosenttia jäljellä olevasta pääomasta maksat korkoa vuodessa. Todellinen vuosikorko (TVK) taas sisältää nimelliskoron lisäksi kaikki lainaan liittyvät kulut, kuten avaus-, käsittely- ja tilinhoitomaksut, yhdessä luvussa. Todellisen vuosikoron laskentatavasta säädetään Suomessa oikeusministeriön asetuksella, joka perustuu EU:n kulutusluottodirektiiviin, ja periaate on kirjattu myös kuluttajansuojalain kulutusluottoja koskevaan 7 lukuun. Koska TVK pakottaa kaikki kulut samaan lukuun, se on ainoa vertailukelpoinen tunnusluku eri pankkien ja rahoitusyhtiöiden tarjousten välillä - pelkkä nimelliskorko voi antaa harhaanjohtavan kuvan, jos lainoissa on erisuuruiset lisämaksut. Lue tarkemmin, mistä todellinen vuosikorko koostuu ja miten sitä kannattaa käyttää tarjousten vertailussa.

Korkokatto - laki rajoittaa kulutusluoton hintaa

Kulutusluottojen korkoa rajoitetaan lailla. 1.10.2023 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan kulutusluoton todellinen vuosikorko ei saa ylittää korkolain mukaista viitekorkoa lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä se koskaan saa olla yli 20 %. Korkokatto koskee myös vakuudettomia pikavippejä ja luottokorttiluottoja, ei vain perinteisiä pankkilainoja. Katto ei tarkoita, että kaikki luotot olisivat sen alarajalla - se on yläraja, joka estää äärimmäisen kalliit luotot, mutta yksittäisen hakijan saama korko määräytyy silti aina henkilökohtaisen luottokelpoisuuden perusteella.

Miten korko määräytyy?

Kulutusluoton korko on aina hakijakohtainen. Pankki tai rahoitusyhtiö arvioi tulotasosi, työsuhteesi laadun, olemassa olevat velkasi ja luottohistoriasi ennen kuin se tekee tarjouksen. Vuodesta 2024 alkaen arvioinnissa on käytössä myös uusi tietolähde: positiivinen luottotietorekisteri, joka otettiin käyttöön 1.4.2024 ja jota ylläpitää Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. Rekisteri kokoaa tiedot myönnetyistä kuluttajaluotoista, niiden lyhennyksistä ja mahdollisista maksuviiveistä sekä yhdistää nämä tulorekisterin tulotietoihin. Käytännössä luotonantaja näkee aiempaa kattavamman kuvan hakijan kokonaisvelasta - ei enää vain maksuhäiriömerkintöjä, vaan myös voimassa olevien luottojen määrän ja niiden hoidon. Rekisterin tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista, ja se voi vaikuttaa myös tarjottuun korkoon: kokonaisvelkaantuminen näkyy nyt luotonantajalle selvemmin kuin ennen. Jokainen pankki ja rahoitusyhtiö tekee silti oman riskiarvionsa itsenäisesti, minkä vuoksi eri toimijoiden tarjoukset samalle hakijalle voivat poiketa toisistaan huomattavasti - siksi kilpailutus kannattaa.

Maksuhäiriömerkintä ja korko

Maksuhäiriömerkintä nostaa lähes aina tarjottua korkoa tai voi estää luoton myöntämisen kokonaan, koska se kertoo luotonantajalle aiemmasta maksuvaikeudesta. Merkintöjen säilytysaika vaihtelee tilanteen mukaan, joten kannattaa tarkistaa oma, ajantasainen luottotietotilanne esimerkiksi Kuluttajaliiton ohjeiden avulla ennen lainahakemuksen jättämistä.

Suomen Pankin tilasto: mitä korkoa suomalaiset oikeasti maksavat?

Suomen Pankki kerää ja julkaisee säännöllisesti tilastoja rahalaitosten myöntämien luottojen koroista. Suomen Pankin tilaston mukaan joulukuussa 2024 uusien kulutusluottojen keskikorko Suomessa oli 6,04 %, mikä oli 1,46 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa 2023. Luottotyyppien välillä oli kuitenkin selkeä ero: vakuudettomien tili- ja korttiluottojen korko oli tuolloin keskimäärin noin 10,4 %, kun taas vakuudellisten kulutusluottojen korko oli keskimäärin noin 6,2 %. Ero havainnollistaa, miksi vakuuden antaminen tai lainan yhdistäminen vakuudelliseksi voi pienentää korkoa merkittävästi verrattuna hajallaan oleviin vakuudettomiin luottoihin. Tilastot päivittyvät säännöllisesti, joten ajantasaisimman luvun kannattaa tarkistaa suoraan Suomen Pankin sivuilta.

Mikä on hyvä korko?

Kulutusluotoissa korot liikkuvat tyypillisesti karkeasti 5-20 prosentin välillä riippuen lainatyypistä, vakuudesta ja hakijan luottokelpoisuudesta. Suomen Pankin tilaston valossa keskikorkoa selvästi alempi korko on hyvä, keskikorkoa vastaava on tavanomainen ja keskikorkoa merkittävästi korkeampi kannattaa kyseenalaistaa. Koska keskikorko vaihtelee ajassa ja luottotyypeittäin, kannattaa aina verrata omaa tarjousta sekä ajantasaiseen tilastoon että muihin saamiisi tarjouksiin - yksittäistä "hyvää" prosenttilukua ei voi antaa ilman näitä vertailukohtia.

Miten saan parhaan koron itselleni?

Kilpailuttamalla useasta palvelusta samanaikaisesti ja pyytämällä tarjous myös omasta pankistasi. Koska luotonantajat tekevät päätöksensä itsenäisesti hyödyntäen muun muassa positiivista luottotietorekisteriä, saman hakijan tarjoukset voivat vaihdella huomattavasti eri toimijoiden välillä. Pidä myös huoli, ettei kokonaisvelkasi kasva liikaa ennen hakemusta, ja vertaa aina todellista vuosikorkoa - älä pelkkää nimelliskorkoa tai kuukausierää.

Lähteet

• Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) - kuluttajaluottojen korkokatto
• Kuluttajansuojalaki, 7 luku - kuluttajaluotot (Finlex)
• Suomen Pankki - rahalaitosten korkotilastot
• Oikeusministeriö - positiivinen luottotietorekisteri
• Kuluttajaliitto - maksuhäiriömerkintä