Lainan korko - näin ymmärrät ja vertaat korkoja oikein

Sivu päivitetty viimeksi: 29.9.2026 · Kirjoittanut ja tarkistanut Juhani Ekström, KTM

Korko on lainan hinta. Se ilmoitetaan prosenttina lainasummasta vuositasolla ja on tärkein yksittäinen tekijä, joka määrittää lainan kokonaiskustannuksen. Korkoon vaikuttavat sekä yleinen korkotaso että hakijan oma taloustilanne, ja siksi sama laina voi maksaa eri hakijoille hyvin eri verran.

Yhdellä hakemuksella tavoitat yli 20 lainanantajaa.

Lainasumma

1 000-70 000 €

Korko

4-20 %

Laina-aika

1-20 v

Tee hakemus → Lue arvostelu

Nimelliskorko ja todellinen vuosikorko

Nimelliskorko on pelkkä korko ilman muita kuluja - se kertoo, kuinka monta prosenttia jäljellä olevasta pääomasta maksat korkoa vuodessa. Todellinen vuosikorko (TVK) taas sisältää nimelliskoron lisäksi kaikki lainaan liittyvät kulut, kuten avaus-, käsittely- ja tilinhoitomaksut, yhdessä luvussa. Todellisen vuosikoron laskentatavasta säädetään Suomessa oikeusministeriön asetuksella, joka perustuu EU:n kulutusluottodirektiiviin, ja periaate on kirjattu myös kuluttajansuojalain kulutusluottoja koskevaan 7 lukuun. Koska TVK pakottaa kaikki kulut samaan lukuun, se on ainoa vertailukelpoinen tunnusluku eri pankkien ja rahoitusyhtiöiden tarjousten välillä - pelkkä nimelliskorko voi antaa harhaanjohtavan kuvan, jos lainoissa on erisuuruiset lisämaksut. Lue tarkemmin, mistä todellinen vuosikorko koostuu ja miten sitä kannattaa käyttää tarjousten vertailussa.

Korkokatto - laki rajoittaa kulutusluoton hintaa

Kulutusluottojen korkoa rajoitetaan lailla. 1.10.2023 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan kulutusluoton nimelliskorko ei saa ylittää korkolain mukaista viitekorkoa lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä se koskaan saa olla yli 20 %. Korkokatto koskee myös vakuudettomia pikavippejä ja luottokorttiluottoja, ei vain perinteisiä pankkilainoja. Katto ei tarkoita, että kaikki luotot olisivat sen alarajalla - se on yläraja, joka estää äärimmäisen kalliit luotot, mutta yksittäisen hakijan saama korko määräytyy silti aina henkilökohtaisen luottokelpoisuuden perusteella.

Lue tarkemmin korkokatosta ja sen laskemisesta.

Miten korko määräytyy?

Kulutusluoton korko on aina hakijakohtainen. Pankki tai rahoitusyhtiö arvioi tulotasosi, työsuhteesi laadun, olemassa olevat velkasi ja luottohistoriasi ennen kuin se tekee tarjouksen. Vuodesta 2024 alkaen arvioinnissa on käytössä myös uusi tietolähde: positiivinen luottotietorekisteri, joka otettiin käyttöön 1.4.2024 ja jota ylläpitää Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. Rekisteri kokoaa tiedot myönnetyistä kuluttajaluotoista, niiden lyhennyksistä ja mahdollisista maksuviiveistä sekä yhdistää nämä tulorekisterin tulotietoihin. Käytännössä luotonantaja näkee aiempaa kattavamman kuvan hakijan kokonaisvelasta - ei enää vain maksuhäiriömerkintöjä, vaan myös voimassa olevien luottojen määrän ja niiden hoidon. Rekisterin tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista, ja se voi vaikuttaa myös tarjottuun korkoon: kokonaisvelkaantuminen näkyy nyt luotonantajalle selvemmin kuin ennen. Jokainen pankki ja rahoitusyhtiö tekee silti oman riskiarvionsa itsenäisesti, minkä vuoksi eri toimijoiden tarjoukset samalle hakijalle voivat poiketa toisistaan huomattavasti - siksi kilpailutus kannattaa. Monen lainan korko koostuu viitekorosta, kuten Euriborista, ja marginaalista. Katso ajantasaiset Euribor-korot.

Maksuhäiriömerkintä ja korko

Maksuhäiriömerkintä nostaa lähes aina tarjottua korkoa tai voi estää luoton myöntämisen kokonaan, koska se kertoo luotonantajalle aiemmasta maksuvaikeudesta. Merkintöjen säilytysaika vaihtelee tilanteen mukaan, joten kannattaa tarkistaa oma, ajantasainen luottotietotilanne esimerkiksi Kuluttajaliiton ohjeiden avulla ennen lainahakemuksen jättämistä.

Suomen Pankin tilasto: mitä korkoa suomalaiset oikeasti maksavat?

Suomen Pankki kerää ja julkaisee säännöllisesti tilastoja rahalaitosten myöntämien luottojen koroista. Suomen Pankin tilaston mukaan toukokuussa 2026 muiden uusien kulutusluottojen kuin autolainojen keskikorko Suomessa oli 7,64 % ja autolainojen 4,08 %. Luottotyyppien välillä on selkeä ero: joulukuun 2024 tilastossa vakuudettomien tili- ja korttiluottojen korko oli keskimäärin noin 10,4 %, kun taas vakuudellisten kulutusluottojen korko oli keskimäärin noin 6,2 %. Ero havainnollistaa, miksi vakuuden antaminen tai lainan yhdistäminen vakuudelliseksi voi pienentää korkoa merkittävästi verrattuna hajallaan oleviin vakuudettomiin luottoihin. Tilastot päivittyvät säännöllisesti, joten ajantasaisimman luvun kannattaa tarkistaa suoraan Suomen Pankin sivuilta.

Mikä on hyvä korko?

Kulutusluotoissa korot liikkuvat tyypillisesti karkeasti 5-20 prosentin välillä riippuen lainatyypistä, vakuudesta ja hakijan luottokelpoisuudesta. Suomen Pankin tilaston valossa keskikorkoa selvästi alempi korko on hyvä, keskikorkoa vastaava on tavanomainen ja keskikorkoa merkittävästi korkeampi kannattaa kyseenalaistaa. Koska keskikorko vaihtelee ajassa ja luottotyypeittäin, kannattaa aina verrata omaa tarjousta sekä ajantasaiseen tilastoon että muihin saamiisi tarjouksiin - yksittäistä "hyvää" prosenttilukua ei voi antaa ilman näitä vertailukohtia.

Miten saan parhaan koron itselleni?

Kilpailuttamalla useasta palvelusta samanaikaisesti ja pyytämällä tarjous myös omasta pankistasi. Koska luotonantajat tekevät päätöksensä itsenäisesti hyödyntäen muun muassa positiivista luottotietorekisteriä, saman hakijan tarjoukset voivat vaihdella huomattavasti eri toimijoiden välillä. Pidä myös huoli, ettei kokonaisvelkasi kasva liikaa ennen hakemusta, ja vertaa aina todellista vuosikorkoa - älä pelkkää nimelliskorkoa tai kuukausierää.

Mikä on laiton korko?

Kulutusluoton korko on lainvastainen, jos se ylittää lakisääteisen korkokaton: 1.10.2023 alkaen korko ei saa ylittää korkolain mukaista viitekorkoa lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä se saa koskaan olla yli 20 prosenttia. Lisäksi muita luottokuluja saa periä enintään 150 euroa vuodessa.

Erikseen rikoslaki kieltää koronkiskonnan eli taloudellisen edun, joka on selvästi kohtuuton suhteessa vastikkeeseen, kun toisen hätää, riippuvuutta tai ymmärtämättömyyttä käytetään hyväksi. Jos epäilet, että sinulta peritään laitonta korkoa, ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan tai Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Usein kysyttyä lainan korosta

Lähteet

• Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) - kuluttajaluottojen korkokatto
• Kuluttajansuojalaki, 7 luku - kuluttajaluotot (Finlex)
• Suomen Pankki - rahalaitosten korkotilastot
• Oikeusministeriö - positiivinen luottotietorekisteri
• Kuluttajaliitto - maksuhäiriömerkintä