Kulutusluotto - vertaa tarjoukset 500-70 000 € ja tiedä, mitä hyväksyt

Sivu päivitetty viimeksi: 29.9.2026 · Kirjoittanut ja tarkistanut Juhani Ekström, KTM

Kulutusluotto on yleisnimitys lainalle, jota ei ole sidottu tiettyyn hankintaan eikä se vaadi asuntoa, autoa tai muuta omaisuutta vakuudeksi. Käytännössä käsite kattaa laajan joukon eri tuotteita pankkien ja rahoitusyhtiöiden vakuudettomista kertaluotoista tililuottoihin ja luottokortteihin. Kulutusluotto on Suomessa hyvin yleinen lainamuoto asuntolainan rinnalla, ja siihen sovelletaan kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevaa 7 lukua.

Vertaa kulutusluottoja: kilpailutuspalvelut rinnakkain

Kulutusluoton edullisin tarjous löytyy useimmiten kilpailuttamalla: yksi hakemus välittyy kymmenille pankeille ja rahoitusyhtiöille, ja saat tarjoukset vertailtavaksi. Kaikki alla olevat palvelut ovat hakijalle maksuttomia eivätkä sido mihinkään. Tiedot on tarkistettu palveluiden omilta sivuilta 29.9.2026. Pankkikohtaiset lainaesimerkit löydät lainanantajien vertailusta.

Palveluiden erot, kumppanit ja testikokemukset on koottu kilpailuttajien esittelysivulle. Hakemalla kahden palvelun kautta saat usein laajemman joukon tarjouksia.

Yhdellä hakemuksella tavoitat yli 20 lainanantajaa.

Lainasumma

1 000-70 000 €

Korko

4-20 %

Laina-aika

1-20 v

Tee hakemus → Lue arvostelu

Kulutusluoton laskuri: laske kuukausierä

Miten kulutusluotto toimii?

Haet tietyn summan, luotonantaja arvioi maksukykysi luottotietojen ja ilmoittamiesi tulo- ja menotietojen perusteella, ja tekee tämän jälkeen luottopäätöksen. Jos hyväksyt tarjouksen, rahat maksetaan tilillesi kertasummana ja maksat lainan takaisin sovituissa kuukausierissä. Kuukausierä sisältää sekä pääoman lyhennyksen että koron, ja erän suuruus pysyy yleensä samana koko laina-ajan, jos korko on kiinteä. Kulutusluoton voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen - luotonantaja ei yleensä valvo, mihin rahat lopulta käytetään.

Kulutusluotto vai osamaksu?

Osamaksu eroaa kulutusluotosta siinä, että se on aina sidottu tiettyyn hankintaan, esimerkiksi kodinkoneeseen tai huonekaluun, ja usein myyjä tai rahoitusyhtiö pitää tavaran omistusoikeuden itsellään siihen asti, kunnes osamaksu on maksettu kokonaan. Kulutusluotto taas maksetaan hakijan omalle tilille vapaasti käytettäväksi eikä se ole sidottu mihinkään yksittäiseen ostokseen. Osamaksusopimuksissa korko ja kulut kannattaa laskea todelliseksi vuosikoroksi siinä missä kulutusluotossakin, sillä pintapuolisesti "korottomalta" näyttävä osamaksu voi sisältää käsittelymaksuja, jotka nostavat todellisen hinnan merkittävästi. Vertaa hintoja osamaksun ja kulutusluoton vertailussa.

Kulutusluotto vai luottokortti?

Luottokortti on jatkuva, uusiutuva luotto: käytettävissä oleva luottoraha vapautuu uudelleen sitä mukaa kun velkaa lyhennetään, eikä luottoa tarvitse hakea uudelleen jokaista ostosta varten. Kulutusluotto taas on tyypillisesti kertaluotto, jossa koko summa nostetaan kerralla ja maksetaan pois ennalta sovitussa aikataulussa. Luottokorttien korot voivat olla korkeita, jos luottoa käytetään pitkäaikaisesti eikä laskua makseta kokonaan kuukausittain - tällöin velka voi kasvaa hitaasti mutta pitkään, koska minimilyhennykset ovat usein pieniä suhteessa velan määrään. Vertaa korttien korot ja kulut luottokorttien vertailussa.

Kulutusluoton ja asuntolainan erot

Kulutusluotto eroaa asuntolainasta ennen kaikkea siinä, ettei se vaadi vakuutta. Hakuprosessi on nopeampi ja päätös voi tulla jo saman päivän aikana, mutta riski luotonantajalle on suurempi, minkä vuoksi korko on tyypillisesti selvästi asuntolainaa korkeampi. Suomen Pankin tilastojen mukaan muiden uusien kulutusluottojen kuin autolainojen keskikorko oli toukokuussa 2026 noin 7,64 % (autolainojen noin 4,08 %). Joulukuun 2024 tilastossa vakuudettomien tili- ja korttiluottojen korko oli keskimäärin noin 10,4 % ja vakuudellisten kulutusluottojen noin 6,2 %. Asuntolainojen korkotaso on tavallisesti tätäkin matalampi, koska laina on sidottu asunnon vakuusarvoon. Ajantasaiset luvut löytyvät Suomen Pankin tilastoista. Lue lisää asuntolainan koroista ja lainakatosta.

Korkokatto ja vastuullinen lainananto

Lokakuusta 2023 alkaen kulutusluoton nimelliskorko on Suomessa rajattu lailla: se ei saa ylittää korkolain mukaista viitekorkoa lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä se voi missään tilanteessa nousta yli 20 prosentin. Ajalla 1.7.–31.12.2026 korkokatto on 17,5 %. Muita luottokuluja saa lisäksi periä enintään 150 euroa vuodessa, ja kokonaiskustannukset näet todellisesta vuosikorosta. Korkokaton tarkoituksena on suojata kuluttajia kohtuuttoman kalliilta luotoilta. Lisäksi luotonantajia velvoittaa hyvä luotonantotapa: ennen luoton myöntämistä luotonantajan on arvioitava hakijan maksukyky riittävän kattavasti, eikä luottoa saa markkinoida tavalla, joka kannustaa harkitsemattomaan velkaantumiseen. Näiden periaatteiden noudattamista valvoo KKV:n kuluttaja-asiamies.

Vastuullista lainanantoa tukee myös 1.4.2024 käyttöön otettu positiivinen luottotietorekisteri, jota ylläpitää Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. Rekisteriin kerätään tietoa myönnetyistä kuluttajaluotoista, niiden lyhennyksistä ja maksuviiveistä sekä tulorekisterin tulotiedoista, jotta luotonantajat näkevät aiempaa kattavamman kuvan hakijan kokonaisvelkatilanteesta. Tavoitteena on ehkäistä tilanteita, joissa hakija saa useita päällekkäisiä luottoja ilman että kukaan yksittäinen luotonantaja näkee kokonaiskuvaa.

Kulutusluoton edut

Joustavuus: rahat voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen. Nopeus: hakemuksen voi tehdä verkossa muutamassa minuutissa ja päätös tulee usein saman päivän aikana. Kilpailutettavuus: yhdellä hakemuksella voi saada tarjouksia kymmeniltä eri luotonantajilta, jolloin korkoerot tulevat helposti näkyviin.

Milloin kulutusluotto ei ole hyvä ratkaisu?

Kulutusluotto ei sovi tilanteeseen, jossa taloudessa on jo ennestään useita luottoja ja kuukausittaiset lainanhoitomenot vievät ison osan käytettävissä olevista tuloista - uusi luotto voi tällöin syventää taloudellista ahdinkoa entisestään. Kulutusluottoa ei myöskään kannata ottaa juoksevien, toistuvien menojen kattamiseen, sillä se on kertaluonteinen ratkaisu, ei pysyvä lisä tuloihin. Jos maksukyky on jo valmiiksi tiukoilla tai taustalla on maksuhäiriömerkintöjä, kannattaa ensin kääntyä maksuttoman talous- ja velkaneuvonnan puoleen sen sijaan, että hakee uutta luottoa. Apua tarjoaa esimerkiksi Takuusäätiön Velkalinja (puh. 0800 9 8009, ma-to klo 10-14, maksuton) sekä Oikeuspalveluvirasto.

Halvin kulutusluotto - miten löydän edullisimman?

Kilpailuttamalla usean eri palvelun kautta ja vertaamalla nimenomaan todellista vuosikorkoa, ei nimelliskorkoa tai pelkkää kuukausierää. Todellinen vuosikorko sisältää kaikki lainan pakolliset kulut ja on ainoa luku, jolla eri tarjoukset voi vertailla luotettavasti keskenään.

Kulutusluoton korko riippuu hakijasta, mutta sitä rajoittaa lakisääteinen korkokatto. Katso lisää vinkkejä sivulta halvin laina.

Kulutusluotto vai joustoluotto?

Jos rahantarpeesi on toistuva tai vaihteleva etkä tiedä tarkkaa summaa etukäteen, kannattaa vertailla myös joustoluottoa - se on jatkuva luotto, josta maksat korkoa vain käytetylle osuudelle. Lue tarkemmin joustoluoton ja kulutusluoton erosta. Joustoluottojen korot ja kulut löydät joustoluottojen vertailusta.

Lähteet

• Finlex: Kuluttajansuojalaki (7 luku, kuluttajaluotot)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV): Kuluttajaluottojen tarjoaminen ja korkokatto
• Suomen Pankki: Rahalaitostilastot ja lainojen korot
• Oikeusministeriö: Positiivinen luottotietorekisteri
• Takuusäätiö: Talous- ja velkaneuvonta